täydellinen
Finnois
Étymologie
- De täysi (pluriel täydet) avec le suffixe -llinen.
Adjectif
| Nature | Forme |
|---|---|
| Positif | täydellinen |
| Comparatif | täydellisempi |
| Superlatif | täydellisin |
| Cas | Singulier | Pluriel |
|---|---|---|
| Nominatif | täydellinen | täydelliset |
| Génitif | täydellisen | täydellisten täydellisien |
| Partitif | täydellistä | täydellisiä |
| Accusatif | täydellinen [1] täydellisen [2] |
täydelliset |
| Inessif | täydellisessä | täydellisissä |
| Illatif | täydelliseen | täydellisiin |
| Élatif | täydellisestä | täydellisistä |
| Adessif | täydellisellä | täydellisillä |
| Allatif | täydelliselle | täydellisille |
| Ablatif | täydelliseltä | täydellisiltä |
| Essif | täydellisenä | täydellisinä |
| Translatif | täydelliseksi | täydellisiksi |
| Abessif | täydellisettä | täydellisittä |
| Instructif | — | täydellisin |
| Comitatif | — | täydellisine [3] |
| Distributif | — | täydellisittäin |
| Prolatif | — | täydellisitse |
| ||
täydellinen \ˈtæy.de.lːi.nen\
Antonymes
epätäydellinen, vajaa
Cet article est issu de Wiktionary. Le texte est sous licence Creative Commons – Attribution – Partage à l’identique. Des conditions supplémentaires peuvent s’appliquer aux fichiers multimédias.